Kymijoen vesi ja ympäristö ry.

Kaikki uutiset

Idänkirsikorennon lisääntyminen varmistui Haminan Husulassa

Kirjoitettu 13.08.2018 10:19

Idänkirsikorento asutti uuden tekokosteikon Haminan Husulassa ja sen lisääntyminen saatiin varmistettua vuosina 2016 ja 2018. Tutkimusraportti on ladattavissa Julkaisut-sivulta.

Henkilökuva: Vesistötutkimuspäällikkö Janne Raunio

Kirjoitettu 05.12.2017 16:44

Haastattelussamme vesistötutkimuspäällikkö Janne Raunio kertoo mietteitään monipuolisesta työstään yhdistyksessä: 

Kun Jannen hydrobiologian ja limnologian opiskelut tulivat loppuvaiheeseen, haki hän samanaikaisesti sekä yhdistykseen näytteenottajaksi että Vaasan Ympäristölaboratorioon limnologiksi. Näytteenottajaksi hän oli aikaisemmin saanut hyvät valmiudet suorittamansa kalatalousalan perustutkinnon ansiosta. Janne sai molemmat paikat, ja päätyi hyvien kehittymismahdollisuuksiensa vuoksi yhdistykseen aloittaen työt helmikuussa 2002. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n silloinen toiminnanjohtaja Jukka Mankki kannatti Jannen ideaa tutkia suurten jokien biologia tutkimusmenetelmiä. Lopulta Janne tekikin yhdistyksessä päätyön ohella väitöskirjan aiheesta vuonna 2008.

 

Niistä ajoista on Kymijoessa paljon vettä virrannut ja Jannen työtehtävät yhdistyksessä muuttuneet, mutta yhä edelleen hänen työnkuvaansa vesistötutkimuspäällikkönä sisältyy maastotyötä ja monipuolista vesistötutkimusten kehitystyötä. Erilaiset paikallisiin ja vaelluskaloihin liittyvät kalataloustarkkailut, kaikuluotaukset, jatkuvatoimiset vedenlaatututkimukset, piilevä- ja surviaissääskitutkimukset, vesistön tilaan liittyvät hankkeet sekä näytteenoton koordinointi täyttävät Janne työpäivät. Janne kertookin, että yhdistyksen työkenttä on selvästi monipuolistunut. Laajojen yhteistarkkailujen ohelle on tullut paljon pienempiä tarkkailuja, tutkimuksia ja selvityksiä. Erilaisia biologisia tutkimuksia tehdään myös aiempaa enemmän. Lisäksi kentällä tehtävät mittaukset ja siihen liittyvän laitteiston käyttö on kehittynyt ja yleistynyt lyhyessä ajassa huimasti.

 

Kysyttäessä ympäristön tilasta, näkee Janne paranemista yhdistyksen toimialueella rannikon tilassa. Veden näkösyvyydet ovat kasvaneet ja rehevyystaso kääntynyt laskuun. Toisaalta samaan aikaan on ollut havaittavissa järvien tummumista. Ilmiö on laajalti havaittu ja taustalla lienee ilmastonmuutos sekä happaman laskeuman vähentyminen. Kaakkois-Suomen hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevien järvien kannalta lähivuosien ja -vuosikymmenten keskeinen kysymys on metsätalouden vesiensuojelussa. Näköpiirissä on, että puunkäyttö ja sitä myöten hakkuut kasvavat. Tähän kysymykseen pyritään yhdistyksessä vaikuttamaan vasta alkaneen Maltti metsänhoidossa – valtti vesienhoidossa -hankkeen myötä. Mutta uhkana on, että järvet tummuvat paitsi laajan mittakaavan ilmiöiden niin myös paikallisen toiminnan vuoksi.

 

Janne kokee mielekkäänä saada työskennellä itseä kiinnostavien asioiden parissa. Toisaalta työt seuraavat monesti kotiin ja vapaa-aikaan. Uusia hankkeita, tutkimuksia ja kehitystyötä tulee ideoitua silloin, kun ei tarvitse keskittyä kiireellisten työasioiden hoitamiseen. Vesistö- ja ympäristötutkimusalalle hakeutuvia nuoria hän kehottaa harrastamaan luontoa, sillä luontoharrastusten kautta saa hyvän pohjan opiskelulle ja työelämään.

Heinolan Konniveden vedenlaatu

Kirjoitettu 07.11.2017 12:58

Kesäajan fosforipitoisuuden kehitys Heinolan Ruotsalaisella ja Konnivedellä sekä Konniveden pistekuormitus vuosina 1985-2017.

 

Heinolan Konniveden vedenlaatu

Hyönteiset kertovat soiden ja lintuvesien tilasta

Kirjoitettu 04.10.2017 12:35

Kaakkois-Suomen lintuvesien hoidon jälkitarkkailuihin sekä Suon arvottaminen ja taustakuormitus -hankkeisiin liittyvissä tutkimuksissa saatiin mielenkiintoisia tuloksia. Tutkimusraportit ovat ladattavissa Julkaisut-sivulta.

Maltti metsänhoidossa – valtti vesienhoidossa

Kirjoitettu 06.09.2017 14:37

Maltti metsänhoidossa – valtti vesienhoidossa -hanke on käynnistynyt. Projektipäälliköksi valittiin FM Miina Fagerlund. Lue lisää Hankkeet-sivulta.

Kymijoen Hurukselan vedenlaadun Online-mittaus

Kirjoitettu 07.04.2017 15:42

Mittari on toistaiseksi käytössä Kotkassa Langinkosken yläpuolella.
Kirjaudu saamillasi tunnuksilla osoitteessa: 

http://www.kymijoenvesijaymparisto.fi/huruksela

KCL Kymen Laboratorio Oy kokonaan paikalliseen omistukseen

Kirjoitettu 21.11.2016 12:47

Keskuslaboratorio Oy:n ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n yhdessä omistaman KCL Kymen Laboratorio Oy:n omistus siirtyy 18.11.2016 tehdyllä kaupalla kokonaan paikalliseen omistukseen, kun Kymijoen vesi ja ympäristö ry, Kouvolan Vesi Oy ja Kymen Vesi Oy ostivat Keskuslaboratorion omistamat osuudet laboratorioyhtiöstä.  

 

Laboratoriokauppa tuli ajankohtaiseksi, kun laboratorion pääomistaja KCL halusi myydä Kuusankoskella Kymijoen varrella sijaitsevan laboratorion osakkeensa ja vähemmistöosakas Kymijoen vesi ja ympäristö ry koki tarpeelliseksi laboratorion korkeatasoisten palveluiden säilyttämisen. Laaja-alainen yhteistyö vesiasioissa on luontevaa, sillä Kymijoen vesistöalue ja vesihuolto muodostavat laajan ylimaakunnallisen verkoston. Laboratoriokaupan tavoitteena on turvata laaja-alaisen alueellisen vesistö- ja ympäristötutkimuksen sekä vesianalytiikan osaamisen säilyminen paikkakunnalla. Laboratorio ottaa käyttöön vanhan nimensä Kymen Ympäristölaboratorio Oy ja se jatkaa toimintaansa entisellä henkilöstöllä.    

Idänkirsikorennolle tehtiin uusi elinympäristö

Kirjoitettu 10.08.2016 08:32

S.paedEU:n luontodirektiivillä suojeltu idänkirsikorento (Sympecma paedisca) onnistui kesän aikana lisääntymään Haminan Husulaan rakennetussa tekokosteikossa. Liikennevirasto teki Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen edellyttämän kosteikon vuonna 2014 sen jälkeen, kun Valtatie 7 rakentamishankkeessa Haminan ohikulkutie vedettiin kolmen kilometrin päässä idänkirsikorennon lisääntymislammikon ylitse. Kymijoen vesi ja ympäristö ry avusti kosteikon rakenteen suunnittelussa ja järjesti tarkkailun toimenpiteen onnistumisesta. Jo kahden vuoden tarkkailun jälkeen löydettiin heinäkuun loppupuolella 2016 vastakuoriutuneita idänkirsikorentoja ja kuoriutumisnahkoja lajin lisääntymisen merkiksi. Uutinen sai myös julkisuutta tiedotusvälineissä.

Idänkirsikorento on 2000-luvulla levittäytynyt pitkin etelärannikkoa ja paikoin sisämaahan. Se on keijukorentoihin kuuluva sudenkorentolaji, joka talvehtii aikuisena ja elää kosteikkojen mosaiikkimaisen kasvillisuuden joukossa. Havainnot antavat uutta rohkaisevaa tietoa siitä, että tuntemalla ja huomioimalla lajin ekologiset vaatimukset voidaan rakennushankkeiden hävittämiä rauhoitettujen lajien lisääntymispaikkoja korvata osin myös rakentamalla uusia elinympäristöjä.

 

Kuvassa idänkirsikorennon kuoriutumisnahka Husulan kosteikoilla 2.8.2016.

Kymijoen Hurukselan vedenlaadun Online-mittaus

Kirjoitettu 19.05.2016 08:59

Kymijoen jatkuvatoiminen vedenlaadun Online-mittaus Kymijoen Hurukselassa on käynnistynyt. Mitattavat parametrit ovat sameus, sähkönjohtavuus ja lämpötila.

 

Kirjaudu saamillasi tunnuksilla osoitteessa: 

http://www.kymijoenvesijaymparisto.fi/huruksela

Henkilökuva: Tutkija Anne Åkerberg

Kirjoitettu 09.05.2016 10:27

Anne Åkerberg, Kymijoen vesi ja ympäristö ry on tuttu allekirjoitus sadoista raporteista ja julkaisuista. Haastattelussamme Anne kertoo mietteitään työstään yhdistyksessä, vesien tilasta sekä biologian alan ja vesiensuojelutyön muutoksista.

 

Lue Annen haastattelu täs.

KAS ELY:n vesistönäytteenotot

Kirjoitettu 21.09.2015 13:42

KAS ELY Kyvetti (4)Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Kymenlaakson luonnonvesinäytteenotot ovat siirtyneet yhdistyksen hoidettavaksi. Samassa yhteydessä ympäristönäytteenottaja Jarmo Nironen liittyi ELY-keskuksesta yhdistyksen vahvuuteen. Lisääntynyttä näytteenottoa varten ostettiin Kyvetti -niminen nopeakulkuinen ja katettu vesistötutkimusvene merialueen näytteenottoihin. Hankinta parantaa yhdistyksen palvelutasoa merialueen näytteenotoissa.  

 

Kuvassa yhdistykselle hankittu Itämeren tutkimusvene Kyvetti, jonka kotipaikka säilyy Kotkassa.

Sutelan sillan vedenlaaduntarkkailu

Kirjoitettu 04.05.2015 08:06

Yhdistys tarkkailee vuonna 2015 Sutelan sillan uusimisen vaikutuksia Kymijoen vedenlaatuun ja vuollejokisimpukan elinoloihin. Simpukoita tutkitaan sukeltamalla ja vedenlaatutietoa kerätään vesinäytteillä ja jatkuvatoimisilla sameusmittareilla.

 

Kirjaudu saamillasi tunnuksilla osoitteessa

http://www.kymijoenvesijaymparisto.fi/sutela

Videot: lohet Kymijoella

Kirjoitettu 17.12.2014 12:39

Kalastotutkimukset

Kirjoitettu 28.05.2014 09:34

Kalaporrasseurannat Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna 2018

 

 

 

Kymijoen ja sen edustan merialueen kalojen elohopeapitoisuuksia vuonna 2015

 

Alue Kalalaji Pitoisuus keskiarvo mgHg/kg Pitoisuus min mgHg/kg Pitoisuus max mgHg/kg
Voikkaa hauki 0,4 0,2 0,5
Kuusankoski hauki 0,4 0,2 0,6
Huruksela hauki 0,6 0,4 0,8
Tammijärvi hauki 0,6 0,3 0,9
Kotkan edusta hauki 0,2 0,1 0,3
Ahvenkoski hauki 0,4 0,2 0,6

 

 

 

 

 

 

 

Merialueen vedenlaatu 10.9.2018

Kirjoitettu 28.05.2014 08:50
Analyysi Yksikkö Lelleri Varissaari Varvio Hillonniemi
Happi mg/l 8,9 8,9 9,2 9,6
Hapen kyllästys-% % 96 95 99 104
Sameus FTU 1,7 2,1 1,6 2,4
Sähkönjohtavuus mS/m 655 613 631 620
Saliniteetti 3,85 3,62 3,69 3,64
pH 7,9 8,0 7,8 7,9
Väri mgPt/l 20 20 20 20
Kokonaistyppi µg/l 380 420 380 480
Nitriitti+nitraattityppi µg/l 21 30 21 16
Ammoniumtyppi µg/l 27 28

12

21
Kokonaisfosfori µg/l 27 39 28 37
Fosfaattifosfori µg/l 3 5 <2 <2
Fekaaliset streptokokit kpl/100ml 0 2 0 1
Klorofylli, kokoomanäyte 0-6 m µg/l 9,5 16,0 14,0 18,0
Näkösyvyys m 3,0 2,5 2,6 2,1
Lämpötila 0C 17,8 17,7 17,9 18,1

 

Kymijoen vedenlaatu 4.9.2018

Kirjoitettu 28.05.2014 08:38
Analyysi Yksikkö Rapakoski Huruksela* Karhula Kokonkoski Ahvenkoski
Happi mg/l 8,5 8,3  8,6 8,6 8,2
Hapen kyllästys-% % 90 88  92 91 87
Sameus FTU 2,7 3,3 3,1 2,4 3,7
Kiintoaine mg/l 3,2 4,5 3,7 2,7 4,1
Sähkönjohtavuus mS/m 6,9 8,7 8,7 8,7 8,5
Alkaliteetti mmol/l 0,25 0,30 0,30 0,30 0,31
pH (25°C) 7,2 7,3 7,3 7,3 7,2
Väri mgPt/l 30 30 30 30 30
Kokonaistyppi µg/l 380 460 480 470 570
Nitriitti+nitraattityppi µg/l 95 130 160 170 110
Ammoniumtyppi µg/l 9 17 15 12 14
Kokonaisfosfori µg/l 13 12 16 14 18
Liukoinen fosfori µg/l 4 4 5 5 5
Rauta µg/l  – 190  –  –  –
Magnesium mg/l  – 1,5  –  –  –
Piidioksidi mg/l  – 2,1  –  –  –
Alumiini µg/l  – 120  –  –  –
CODMn mg/l 6,5 7,2 6,8 7,0 6,8
Kalsium mg/l  – 5,3  –  –  –
Mangaani µg/l  – 40  –  –  –
Kloridi mg/l   4,9  –  –  –
Sulfaatti mg/l  – 11,0  –  –  –
Kalium mg/l  – 1,5  –  –  –
Natrium mg/l  – 8,0  –  –  –
E. coli kpl/100 ml 1 19 15 9 3
Kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml 340 2000 870 730 920
Fekaaliset enterokokit kpl/100 ml 6 1 4 160 2
TOC mg/l 7,7 8,1 8,0 8,0 8,1
Lämpötila 0C 18,4 18,3 18,5 18,4 18,4

* Hurukselan näyteasema kuuluu mukaan kansainväliseen GEMS -ohjelmaan (Global Environmental Monitoring System), minkä vuoksi ko. asemalla on normaalia laajempi analyysivalikoima

 

Henkilökuva: Vesistötutkija Marja Anttila-Huhtinen

Kirjoitettu 26.05.2014 12:26

Vesistötutkija Marja Anttila-Huhtinen on 28 vuoden aikana Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ssä kokenut monia vaiheita vesientilan ja ympäristötutkimusten parissa.

 

Lue Marjan haastattelu tästä.

Kymijoen kuvapankkihanke

Kirjoitettu 26.05.2014 12:18

Kymijoen kuvapankkihanke on maakunnan kehittämisvaroin rahoittama hanke hienojen valokuvien tuottamiseksi Kymijoen vesistöistä. Kymenlaakson imago ja vetovoimaisuus ei ole suurta, vaikka alueen toimijoiden vesiensuojelutyö on parantanut Kymijoen ja sen suiston vedenlaatua. Ilman kautta leviävä haju, haitallisia epäorgaanisia aineita sisältävä vesi ja hoitamattomat teollisuusalueet ovat monilta osin historiaa. Kymijoen kuormittajien vedenpuhdistamot poistavat nykyisin fosforin niin tehokkaasti, että joen fosforipitoisuus on jopa rannikon merialuetta pienempi. Tietoisuus ympäristön tilan parantumisesta ei kuitenkaan ole kovin tunnettua ja sanomalehtienkin tapa uutisoida usein huonoja uutisia voi suotta ylläpitää väärää mielikuvaa. Hankkeessa tuotetaan kuvia vesiluonnosta, vesiensuojelu- ja tutkimustyöstä, aktiviteeteistä, Kymijoen maisemasta ja lajistosta. Hankkeen toteuttaa 2013-2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry yhteistyössä Kymenlaakson liiton ja Cursor Oy:n kanssa, jonka kuvapankkiin kuvat sijoitetaan.