Kymijoen vesi ja ympäristö ry.

Hankkeet

NEUVO hajajätevesien neuvontahanke

neuvo

Neuvo Kymi 2017- ja YLEISNEUVO Päijät-Häme-hankkeet tarjoavat Jätevesineuvola-palvelulla puolueetonta ja maksutonta haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn liittyvää neuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueilla. Asukas voi myös pyytää jätevesineuvojaa vierailemaan kiinteistöllään. Jätevesineuvola puhelinaikoineen on asukkaiden käytettävissä toukokuun alusta elokuun loppuun maanantaisin kello 9 – 15, ja saman aikavälin puitteissa on neuvoja varmimmin tavattavissa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tiloissa osoitteessa Tapiontie 2C 45160 Kouvola. Yhteystiedot: Jätevesineuvoja Sanna Jattu, puhelin: 044 – 7830 952 ja sähköposti: etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi.

 

Neuvola-palvelun lisäksi molemmat hankkeet tarjoavat haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen erilaisissa kesätapahtumissa ja yleisötilaisuuksissa. Hankkeiden kesäkiertuetta voit seurata osoitteessa facebook.com/yleisneuvo2017.

 

Neuvontatyötä rahoittavat Kaakkois-Suomen ja Hämeen ELY-keskukset.

 

Aikaisempia toteutettuja hajajätevesien neuvontahankkeita oli vuosina 2011 – 2014 toiminut NEUVO-hanke, joka tarjosi neuvontaa Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalasta Luumäen kunnan ja Etelä-Savosta Suomenniemen alueella sekä Päijät-Hämeen pohjoisosan kunnissa Heinola, Hartola ja Sysmä. Hanke rahoitettiin kokonaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. NEUVO2-hanke neuvoi Ympäristöministeriön rahoittamana jätevesien käsittelyä Päijät-Hämeessä Lahden, Hollolan, Nastolan, Asikkalan, Padasjoen ja Orimattilan alueilla vuosina 2012 – 2013. Niin ikään Ympäristöministeriön rahoittama NEUVO4-hajajätevesien neuvontahanke toteutettiin Loviisan ja Lapinjärven alueilla 1.4.2014 – 31.12.2014. Kesällä 2015 Neuvo-hanke keskittyi neuvomaan Kouvolan pohjavesialueiden ja rantojen kiinteistöjen asukkaita Ympäristöministeriön rahoittamana.

 

varjo

Kalankasvatuksen ympäristöhanke 2016-2018

kalaviljelylaitosHankkeessa selvitetään miten vesinäytepisteet tulee sijoittaa kalankasvatukseen nähden sekä lasketaan miten toiminnan harjoittajan hiilijalanjälki muuttuu kalankasvatuslaitosten sijoittuessa kauemmaksi rannikolta. Lisäksi tutkitaan rauhoitettujen merimetsojen ja harmaahaikaroiden aiheuttamia haittoja kalankasvatukselle ja tehdään ehdotukset näiden lintulajien aiheuttamien haittojen torjumiseksi. Hankkeessa valmistuu myös selvitys uusien toimintamallien mahdollisuuksista Itäisen Suomenlahden kalankasvatukseen. Hanke toteutetaan 18.2.2016 – 30.4.2018 ja sen budjetti on yhteensä n. 47.200 €. Päärahoittaja (80 %) on Euroopan meri-  ja kalatalousrahasto. Tavoitteena on lisätä tietoa vedenlaadun seurannan järjestämisestä ja turvata kalankasvatustoiminnan edellytyksiä huomioiden ympäristön- ja luonnonsuojelun tarpeet.

 

Aikaisemmin vuosina 2013-2014 yhdistyksessä toteutettiin kalanviljelylaitosten tarkkailun kehittämishanke. Siinä testattiin ja kehitettiin uusia menetelmiä kalanviljelylaitosten velvoitetarkkailuja varten.

 

varjo

 

 

 

Suon arvottaminen ja taustakuormitus

Suohanke

Suon arvottaminen ja taustakuormitus on tutkimus- ja kehittämishanke Kotkan, Haminan ja Kouvolan yhdeksän suon luontoarvoista ja vesistövaikutuksista. Hankkeessa selvitetään vesihyönteisten avulla Kymenlaakson soiden luontoarvoja. Lisäksi hankkeessa selvitetään Kaakkois-Suomen soiden luonnollista taustakuormitusta, mikä tällä hetkellä arvioidaan osin epätarkalla valtakunnallisella keskiarvolla. Hankkeen avulla saadaan lisää tietoa alueen soiden ravintoverkoista ja lajistosta ja helpotetaan viranomaisten ja turvetuotannon ympäristövaikutuksia selvittävien organisaatioiden työtä arvioitaessa Kaakkois-Suomen soiden suojelutarvetta ja käyttömahdollisuuksia. Hankkeella on yhteiskunnallinen tarve soiden suojelun, turvetuotannon, virkistyskäytön, metsätalouden ja julkisen keskustelun synnyttämänä. Tavoite on vähentää yhteiskunnallista epäselvyyttä soiden luontoarvojen suojelun ja soiden hyötykäytön yhteensovittamisessa.  Kustannukset ovat 27.000 euroa (+ alv) ja hankkeen toteuttaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry yhteistyössä Kymenlaakson liiton, Kotkan, Haminan ja Kouvolan kaupunkien sekä Tuuliaisen säätiön kanssa 1.5.2015 – 31.7.2017.       

 

varjo

Ruokokuoriaistutkimus

KP307

Kymijoen vesi ja ympäristö ry toteuttaa vuosina 2015 – 2016 ruokokuoriaistutkimuksen, jonka tarkoitus on selvittää uhanalaisten ruokokuoriaisten ekologiaa Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Hanketta rahoittaa Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö. Kartoitus on jatkoa aikaisempaan Kouvolan kaupungissa tehtyyn tutkimukseen tämän korumaisen kauniin, mutta puutteellisesti tunnetun kovakuoriaisheimon huomioimiseksi erilaisissa vesistöhankkeissa.    

 

 

varjo

Kymijoen alueen järvikunnostushanke

jarvikunnostushanke_pieniKymijoen alueen järvikunnostushankkeen (2013-2014) tavoitteena oli parantaa ympäristön tilaa auttamalla osakaskuntia hoitamaan omia järviään. Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä oli tarvetta järvien kunnostuksille lukuisten pienten ja keskisuurten järvien kärsiessä rehevöitymishaitoista ja umpeenkasvusta. Vaikka vesialueiden omistajat ja asukkaat toivoivat toimenpiteitä vesistön tilan parantamiseksi, voivat vesistökunnostuksen haasteet olla niin suuria, ettei kunnostustoimia saada käynnistettyä ilman suunnitteluhanketta. Hankkeessa käynnistettiin osallistavalla suunnittelulla järvikunnostusyhteistyö vesialueiden omistajien kanssa, kartoitettiin järvien tila ja syyt heikentyneeseen tilaan, tehtiin kunnostussuunnitelmat, neuvottiin vesialueiden omistajia järvien käytössä ja hoidossa, sekä lisättiin yhteistyötä viranomaisten, vesistötutkijoiden ja vesialueiden omistajien välillä. Tämä yleishyödyllinen kehittämishanke rahoitettiin 100 %:n tuella Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hanke toteutettiin pääosin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella (90 %), sekä osittain Hämeen ELY-keskuksen alueella (10 %). Hankkeeseen valittiin 10 järveä: Kouvolasta Sompanen, sekä Sanijärvi, Enäjärvi ja Palonselkä, Iitistä Urajärvi, Arrajärvi ja Märkjärvi, Haminasta Kannusjärvi ja Onkamaanjärvi, sekä Heinolasta Tuusjärvi.

varjo