Kymijoen vesi ja ympäristö ry.

Hankkeet

NEUVO hajajätevesien neuvontahanke

neuvo

Neuvo Kymi 2017- ja YLEISNEUVO Päijät-Häme-hankkeet tarjoavat Jätevesineuvola-palvelulla puolueetonta ja maksutonta haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn liittyvää neuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueilla. Asukas voi myös pyytää jätevesineuvojaa vierailemaan kiinteistöllään. Jätevesineuvola on asukkaiden käytettävissä joulukuun loppuun asti arkisin kello 8 – 16. Yhteystiedot: Jätevesineuvoja Sanna Jattu-Mattila, puhelin: 044 – 7830 952 ja sähköposti: sanna.jattu(at)vesiensuojelu.fi.

Neuvola-palvelun lisäksi molemmat hankkeet tarjoavat haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen erilaisissa tapahtumissa ja yleisötilaisuuksissa. Hankkeiden kiertuetta voit seurata osoitteessa facebook.com/yleisneuvo2017.

Neuvontatyötä rahoittavat Kaakkois-Suomen ja Hämeen ELY-keskukset.

Aikaisempia toteutettuja hajajätevesien neuvontahankkeita oli vuosina 2011 – 2014 toiminut NEUVO-hanke, joka tarjosi neuvontaa Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalasta Luumäen kunnan ja Etelä-Savosta Suomenniemen alueella sekä Päijät-Hämeen pohjoisosan kunnissa Heinola, Hartola ja Sysmä. Hanke rahoitettiin kokonaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. NEUVO2-hanke neuvoi Ympäristöministeriön rahoittamana jätevesien käsittelyä Päijät-Hämeessä Lahden, Hollolan, Nastolan, Asikkalan, Padasjoen ja Orimattilan alueilla vuosina 2012 – 2013. Niin ikään Ympäristöministeriön rahoittama NEUVO4-hajajätevesien neuvontahanke toteutettiin Loviisan ja Lapinjärven alueilla 1.4.2014 – 31.12.2014. Kesällä 2015 Neuvo-hanke keskittyi neuvomaan Kouvolan pohjavesialueiden ja rantojen kiinteistöjen asukkaita Ympäristöministeriön rahoittamana.

varjo

Kalankasvatuksen ympäristöhanke 2016-2018

kalaviljelylaitosHankkeessa selvitetään miten vesinäytepisteet tulee sijoittaa kalankasvatukseen nähden sekä lasketaan miten toiminnan harjoittajan hiilijalanjälki muuttuu kalankasvatuslaitosten sijoittuessa kauemmaksi rannikolta. Lisäksi tutkitaan rauhoitettujen merimetsojen ja harmaahaikaroiden aiheuttamia haittoja kalankasvatukselle ja tehdään ehdotukset näiden lintulajien aiheuttamien haittojen torjumiseksi. Hankkeessa valmistuu myös selvitys uusien toimintamallien mahdollisuuksista Itäisen Suomenlahden kalankasvatukseen. Hanke toteutetaan 18.2.2016 – 30.4.2018 ja sen budjetti on yhteensä n. 47.200 €. Päärahoittaja (80 %) on Euroopan meri-  ja kalatalousrahasto. Tavoitteena on lisätä tietoa vedenlaadun seurannan järjestämisestä ja turvata kalankasvatustoiminnan edellytyksiä huomioiden ympäristön- ja luonnonsuojelun tarpeet.

Aikaisemmin vuosina 2013-2014 yhdistyksessä toteutettiin kalanviljelylaitosten tarkkailun kehittämishanke. Siinä testattiin ja kehitettiin uusia menetelmiä kalanviljelylaitosten velvoitetarkkailuja varten.

varjo

Ruokokuoriaistutkimus

KP307

Kymijoen vesi ja ympäristö ry toteutti vuosina 2015 – 2016 ruokokuoriaistutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää uhanalaisten ruokokuoriaisten ekologiaa Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Hanketta rahoitti Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö. Kartoitus oli jatkoa aikaisempaan Kouvolan kaupungissa tehtyyn tutkimukseen tämän korumaisen kauniin, mutta puutteellisesti tunnetun kovakuoriaisheimon huomioimiseksi erilaisissa vesistöhankkeissa.    

 

 

Maltti metsänhoidossa – valtti vesienhoidossa

Hankkeen avulla vähennetään Kaakkois-Suomen alueen tehostuvan metsätalouden aiheuttamia riskejä alueen herkkiin vesistöihin. Hankkeessa laaditaan vesiensuojelun yleissuunnitelmia herkkien vesistöjen alueille, toteutetaan metsänomistajiin ja metsäammattilaisiin kohdistuva vesiensuojelun tiedotuskampanja sekä kehitetään metsäalan toimijoiden ja vesistöasiantuntijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Hankkeen tavoitteena on tuoda nykyaikaiset vesiensuojelumenetelmät pysyvästi osaksi metsätaloustoimenpiteitä. Toimenpiteet kohdistetaan erityisesti jäljellä oleviin kirkasvetisiin ja luonnontilaisiin vesistöihin. Hanke toteutetaan yhteistyössä Metsäkeskuksen Kaakkoisen palvelualueen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa 1.5.2017 – 28.2.2020. Kokonaiskustannukset ovat 355.650 € ja sen päärahoittaja on Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahasto.

varjo

Suon arvottaminen ja taustakuormitus

Suohanke

Suon arvottaminen ja taustakuormitus oli tutkimus- ja kehittämishanke Kotkan, Haminan ja Kouvolan yhdeksän suon luontoarvoista ja vesistövaikutuksista. Hankkeessa selvitettiin vesihyönteisten avulla Kymenlaakson soiden luontoarvoja. Lisäksi hankkeessa selvitettiin Kaakkois-Suomen soiden luonnollista taustakuormitusta, mikä arvioitiin osin epätarkalla valtakunnallisella keskiarvolla. Hankkeen avulla saatiin lisää tietoa alueen soiden ravintoverkoista ja lajistosta ja helpotettiin viranomaisten ja turvetuotannon ympäristövaikutuksia selvittävien organisaatioiden työtä arvioitaessa Kaakkois-Suomen soiden suojelutarvetta ja käyttömahdollisuuksia. Hankkeella oli yhteiskunnallinen tarve soiden suojelun, turvetuotannon, virkistyskäytön, metsätalouden ja julkisen keskustelun synnyttämänä. Tavoite oli vähentää yhteiskunnallista epäselvyyttä soiden luontoarvojen suojelun ja soiden hyötykäytön yhteensovittamisessa.  Kustannukset olivat 27.000 euroa (+ alv) ja hankkeen toteutti Kymijoen vesi ja ympäristö ry yhteistyössä Kymenlaakson liiton, Kotkan, Haminan ja Kouvolan kaupunkien sekä Tuuliaisen säätiön kanssa 1.5.2015 – 31.7.2017.       

varjo

Kymijoen alueen järvikunnostushanke

jarvikunnostushanke_pieniKymijoen alueen järvikunnostushankkeen (2013-2014) tavoitteena oli parantaa ympäristön tilaa auttamalla osakaskuntia hoitamaan omia järviään. Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä oli tarvetta järvien kunnostuksille lukuisten pienten ja keskisuurten järvien kärsiessä rehevöitymishaitoista ja umpeenkasvusta. Vaikka vesialueiden omistajat ja asukkaat toivoivat toimenpiteitä vesistön tilan parantamiseksi, voivat vesistökunnostuksen haasteet olla niin suuria, ettei kunnostustoimia saada käynnistettyä ilman suunnitteluhanketta. Hankkeessa käynnistettiin osallistavalla suunnittelulla järvikunnostusyhteistyö vesialueiden omistajien kanssa, kartoitettiin järvien tila ja syyt heikentyneeseen tilaan, tehtiin kunnostussuunnitelmat, neuvottiin vesialueiden omistajia järvien käytössä ja hoidossa, sekä lisättiin yhteistyötä viranomaisten, vesistötutkijoiden ja vesialueiden omistajien välillä. Tämä yleishyödyllinen kehittämishanke rahoitettiin 100 %:n tuella Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hanke toteutettiin pääosin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella (90 %), sekä osittain Hämeen ELY-keskuksen alueella (10 %). Hankkeeseen valittiin 10 järveä: Kouvolasta Sompanen, sekä Sanijärvi, Enäjärvi ja Palonselkä, Iitistä Urajärvi, Arrajärvi ja Märkjärvi, Haminasta Kannusjärvi ja Onkamaanjärvi, sekä Heinolasta Tuusjärvi.

varjo